Halusin tehdä pelkoon perustuvan sarjan, lähestymällä aihetta uteliaisuudella ja lapsellisella asenteella, luomalla siitä hahmon ja – kuten tyyliini kuuluu – omaksumalla sen roolin. Tämä valokuva-sarja kuvaa ihmisen kolme suurinta pelkoa; hämähäkki edustaa vaistomaista pelkoa, klovnit pelkoa tuntematonta vastaan, ja kuolemanpelko edustaa itseänsä.
Maskeeraan itseni käyttämällä kasvovärejä ja meikkiä (joskus myös ruokaa, pikaliimaa, jne.) Ja otan kuvat itse, yleensä omassa olohuoneessani, käyttämällä eri valaisimia ja kankaita. Se etten käytä studiotiloja tai huipputeknologiaa kuuluu prosessiini. Kuten myös se, että joudun improvisoimaan ja käyttämään arkipäiväisiä asioita luomaan taidetta. Tämä tuottaa minulle aivan erilaisen tyytyväisyyden lopputuloksesta. Olen riippuvainen toisien persoonien ja roolien omaksumiseen, silti – tämä on ainoa löytämäni tapa ilmaista kuka oikeasti olen.
En kutsu itseäni valokuvaajaksi. Vaikka kyseessä onkin valokuvia, kuvailen mieluimmin itseäni maalaajaksi – joka käyttää omaa ihoaan kankaana.
I wanted to make a series of work based on fear, by approaching it with a childlike curiosity and making a sort of character study of it. And as typical to my work; trying to become what I want to portray. These photographs represent the three biggest human fears: the spider representing our instinctual fears, the clowns our fear of the unknown, and fear of death representing itself.
I mask myself with face paints and make up (sometimes also food, paper glue, etc.) And I take the images myself, usually in my living room, using different lights and fabrics. I don’t use studio spaces or high technology, and that is a part of my process. As is also the fact that I have to improvise and use everyday objects to create art. This brings me a whole different satisfaction of the final result. I am addicted to trying to become someone or something else, yet this is the only way I have found to express who I truly am.
I don’t call myself a photographer. Even if the pieces in question are photographs, I would rather describe myself as a painter – that uses her own skin as a canvas.
1. “Evarcha Culicivora”, valokuvavedos akryylilevylle, 80 x 80 cm, 2011
2. “Coulrophobia”, valokuvavedos akryylilevylle, 80 x 80 cm, 2011
3. “Thanatophobia”, valokuvavedos akryylilevylle, 80 x 80 cm, 2011
